Maailma mausteilla -blogi

Leipä piti miehen tiellä ennenkin

Leipä oli yksi tärkeimmistä ruokalajeista nykyisen ajanlaskun alussa Egyptissä, Kreikassa ja Roomassa. Säilyvänä viljatuotteena se oli helppoa ruokaa, joka kulki mukana ja tarjosi nopean välipalan. Leipä on kiistatta yksi vanhimpia, jopa 30 000 vuotta vanha, mutta edelleen muodissa oleva ruoka. Leivän juuret ovat siis Arabiassa, mutta Euroopassa sitä on jatkokehitetty. Uutuudet tulevatkin nykyään muualta kuin Arabiasta.

Kreikassa noin 400 vuotta eKr. vehnäleipää pystyi ostamaan kaupasta, ja tuolloin tunnettiin jo leipäuuni. Toki köyhempi väestö söi viljansa joko puurona tai erilaisina litteinä lettumaisina leipinä aina 1800-luvulle saakka. 1900-luvun loppuun tultaessa leipä on jakaantunut kahteen kastiin: länsimaissa halpaan pakattuun ja kalliiseen erikoismyymälän pakkaamattomaan leipään ja kehittyvissä maissa halpaan irtoleipään ja kalliimpaan pakattuun leipään.

Euroopassa leipä on perinteisesti ollut erilaista pohjoisessa ja etelässä. Saksalaiset arvioivat maasta löytyvän yli 1000 erilaista perinneleipää. Usein italialaiset pizzat, foccachiat ja paninit ovat maailmalla tunnetumpia. Tanskalaiset ovat tunnettuja viinereistään ja ruotsalaiset kanelipullistaan, mutta Suomessa on valtavan laaja valikoima leipiä. Idän ja lännen rajalla leipäkulttuuria on levinnyt molemmista suunnista.

Nyt tarvittaisiin ohjelma, jolla suomalainen leipä kansainvälistetään. Ei myydä pullaa Afrikkaan, vaan kokonainen pikkuleipomo-konsepti.

Ari Virtanen